Metsäsijoittamisesta

 
Kuva: pexels.com

Metsä sijoituskohteena

Metsään sijoittaminen on asuntosijoittamisen ohella noussut piensijoittajien portfolioihin esimerkiksi yhteismetsän tai metsärahastojen muodossa. Rikas Erakko kirjoitti taannoin mielestäni hyvän blogitekstin metsästä sijoituskohteena.

Metsä on hyvin hoidettuna vakaata tuottoa tarjoava sijoituskohde. Metsä kasvaa taloussuhdanteista riippumatta jatkuvasti. Toki puunarvo vaihtelee ja riskejä metsäomistamiseen kohdistuu esimerkiksi myrskytuhojen muodossa.

Historian valossa metsä on kuitenkin kohtuu turvallinen sijoituskohde ja se tarjoaa hyvän mahdollisuuden hajauttamiseen. Suomessa metsätalous on noussut taas jaloilleen, mikä näkyy metsäyhtiöiden suurinvestointeina (esim. Metsä Groupin Äänekosken ja Finnpulpin Kuopion miljardi-investoinnit). Enää investoinnit eivät kohdistu pelkästään ulkomaille kuten Etelä-Amerikkaan.

Kuinka päädyin metsänomistajaksi?

Itse päädyin metsäsijoittajaksi puolivahingossa, kuten kävi myös asuntosijoittamisen kanssa. Perin metsäpalstan sukulaiseltani. Perintö voi äkkiseltään kuulostaa helpolta omaisuuden lisältä, mutta itselleni, säntillisenä talouden hoitajana perintö toi myös työtä ja vastuuta. En tietenkään halua, että perimäni omaisuus, jonka eteen on tehty paljon työtä, laiminlyödään.

Niinpä aloitin selvitystyön, jonka tavoitteena oli selvittää tavat, joilla voisin metsästä huolehtia vastuullisesti. Selvitystyön perusteella tekisin suunnitelman, jota noudattaen metsästä tulisi kestävä tulonlähde.

Metsän siirryttyä nimiini sain postia verottajalta perintöverolaskun muodossa. Laskun hoidettuani alkoi tulla postia myös metsäyhdistyksiltä ja -yhtiöiltä, jotka tarjosivat tietoa ja palveluita metsänhoitoon liittyen. Nopeaa ja hyvin kohdennettua toimintaa!

Selvitystyöni perusteella valitsin yhden metsäyhtiön, jonka valtuutin hoitamaan metsääni. Yhtiön tarjoamaan palveluun kuului käytännössä kaikki metsätilan arviointineen, harvennushakkuineen, puunkuljetuksineen ja istutuksineen.

Palvelulla on toki hintansa, mutta oma aikani ei kerta kaikkiaan riittäisi metsän hoitamiseen, joten tämä ratkaisu vaikutti kokonaisuutena parhaalta. Tästä kokeneemmille sijoittajille saattaa tulla mieleen "Buy-and-forget"-sijoitusstrategia. Omaan strategiaani kuuluu kuitenkin myös palvelun kilpailuttaminen ja metsänhoidon uudelleenarviointi tasaisin väliajoin.

Puukauppatulot tuottamaan

Silmääni sattui jokin aika sitten Metsä Groupin tarjoama mahdollisuus puukauppatulojen suora sijoittaminen ko. osuuskunnan lisäosuuksiin. Metsä Group maksoi vuonna 2016 A-lisäosuuksille korkoa 5,5% ja B-lisäosuuksille 2,5%. A-lisäosuuksien "merkitseminen" on sidottu puukauppoihin, kun taas B-lisäosuuksiin voi sijoittaa vapaasti ilman minimimerkintää. A-lisäosuuksien korko määrittyy yhtiön tuloksen perusteella ja B-lisäosuuksien yleisen korkotilanteen mukaan.

Ymmärtääkseni lisäosuuksiin sijoitetut rahat ovat "turvassa" ja niistä maksettu korko on riskitöntä lisätuottoa. En tiedä harrastaako muut metsäyhtiöt samankaltaista menettelyä puukaupassaan. Muun muassa Arvopaperi kirjoitti aiheesta vuosi sitten.

Miten metsäni on tuottanut?

Metsäpalstani odottaa edelleen harvennushakkuutaan sekä sitä seuraavaa taimenistutusta. Metsä Forest, jonka kanssa olen hoitosopimuksen tehnyt, toteuttaa hakkuut ja istutukset parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Omasta näkökulmastani tämä ei ole ongelma - puut saavat rauhassa kasvaa, eikä tarvetta hakkuurahoille ole.

Tästä seuraakin kysymys: Nostanko hakkuutuotot itselleni jatkosijoitusta varten vai sijoitanko tuotot suoraan lisäosuuksiin? Miten sinä toimisit? Comments below :)

Hyvää kesän jatkoa!

Kommentit

  1. Hmm varmaan lisäosuuksiin laittaisin itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän ratkaisuun olen itsekin päätymässä. 5-6% vuosituotto on aika hankalaa saada muualta lähes riskittömästi. :)

      Poista
  2. Noi osuudet on kyllä mettärupin suuri vahvuus, itellä on sääntömääräiset osuudet täynnä ja niiden korot valuvat lisäosuuksiin. Juuri myin leimikon, lopussa kilpailussa oli upm ja mettäruppi, tällä kertaa upm vei voiton, tukin hinta 61 vs 61.75e/motti ratkaisi asian, vaikka kovasti olisi kiinnostanut lyödä jokunen raha lisäosuukiin jauhamaan rahaa. Nyt sitä ollaan "ongelmissa" mihin työntäisi mettärahat, pitää ihan itse osata sijoitella ne :(

    ps. tarkoitat ilmeisesti päätehakkuuta, harvennushakkuun jälkeen ei taimia lyödä kun ne ovat hoito hakkuita joissa tehdään jääville puille tilaa. Päätehakkuussa vedetään maisema sileäksi ja sen jälkeen lyödään taimet maahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!

      Kyllä tuolla 5-6%:n korolla täytynee sijoittaa puukaupparahat suoraan noihin A-lisäosuuksiin. Saa tuotolle tuottoa :)

      Ja ps:ään: Osalle metsää tehdään jo päätehakkuu, mutta osaa vain harvennetaan ja hoidetaan. Tästä syystä vähän taimiakin istutellaan. :)

      Poista
  3. Kiitos maininnasta!

    A -osuuksien 5,5% on kyllä aika houkutteleva.

    Mitenköhän EU:n päästörajoitukset vaikuttaa metsäsijoittamiseen pitkällä tähtäimellä? Hakkuurajoitukset ei toki suoraan rajoita metsänomistajien oikeuksia, mutta jos valtio joutuu ostamaan hakkuuoikeuksia muilta mailta, tai maksamaan sanktioita, niin valuukohan kustannuksen pitkässä juoksussa metsänomistajien maksettavaksi (veroina tms)?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Veroilmoitukset tulevat taas!

Pörssiosake vastaan asunto-osake. Kumpi voittaa?

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa! Osa 1.